Päivä 2 Myvatn



Joimme kahvit terassilla hyvin nukutun yön jälkeen, ihastelimme ohitse lipuvaa laivaa ja totesimme että tähän saakka kaikki hyvin. Päätimme lähteä tänä aurinkoisena päivänä "hyttysjärvelle", Myvatn:lle, suunnittelussa päivät eivät koskaan ole lukittuja vaan päivien "runko-ohjelma" on siirrettävissä säiden ja jaksamisen perusteella. Tällä järvialueella on paljon katseltavaa ja karttasovelluksessa oli merkittynä Hverfjall (pseudokraatteri), Dimmuborgir (laavapatsaat), Námaskarð  ja Mývatn Naturebaths. Patikoijalle löytyy runsaasti reittejä, näille emme jättäneet tällä kertaa aikaa. Hyväksi todettu sovellus on Wikiloc, siitä löytyy muiden suosittelemia kävely, juoksu, pyöräily ym reittejä kuvineen ja GPS-tietoineen. Lataa reitit puhelimeen ja päädyt juuri samoille jalanjäljille.



Pseudokraateri Hverfjall

Tavallinen tulivuori syntyy sillä että sula kiviaines, magma, jähmettyy virratessa railoista ulos. Pseudokraatteri taas muodostuu siten että kuuma magma valuu veden päälle, ja nopeasti höyrystyessä syntyy höyryräjähdyksiä, purkautumia, ja sinkoavat kaiken kiviaineksen ympäriinsä. Tämän takia keskiö on "tyhjä". Hverfjall on n. 300 metriä korkea ja läpimitaltaan noin kilometri. Kraaterin kiipeäminen ja kiertäminen käy kunnon lenkistä mutta ainoa mikä häiritsee kraaterin juurella on miljoonat hyttyset. Ne eivät osaa purra mutta ovat kaikkialla, tunkeutuvat sieraimiin, korviin, niitä on vaan kaikkialla. Monet olivat hankkineet hengityssuojaimet mutta on ehkä vähän ylilyöntiä. Aikaa tähän kului runsaat kaksi tuntia.




Dimmuborgir oli aluperin vedenalaista aluetta ja magma pysyi järven pinnalla höyrystymisestä johtuen. Tietyissä kohdissa magma vajosi veden alle mutta höyrystyminen jatkoi, magma jähmettyi tästä viilentävästä höyrypurkautumasta ja tästä pilarista tuli ontto. Järvi kuivui, kaikki irtonainen aines hävisi veden mukana ja jäljelle jäivät höyrypilarit.
Alueella oli monta asfaltoitua reittiä, kuten myös linja-autoa. Eteneminen oli hidasta johtuen sadoista hoipertelevista senioreista ja kapeista poluista. Olisin voinut jättää tämän väliin mutta lapset tykkäsivät tästä karusta satumaailmasta. Täältä pääsee vaellusreittejä pitkin Dimmuborgiriin.




Ehdoton ykkönen oli Námaskarð, kupliva, höyryävä ja kuivunut muta-aavikko. Täällä saa vapaasti liikkua kunhan ei mene aidatulle vaaralliselle aluelle, kuuma höyry ja pii-pitoinen lieju voivat aiheuttaa vakavia vammoja jos näitä kieltoja uhmaa, kuten monet turistit tekevät. 





Blue Lagoonin jätimme väliin, koska että ei sopinut reittiimme, koska ahtaus, eikä se ole järin halpakaan. Myvatn on pienempi mutta eipä siellä ollut ahdastakaan, Blue Lagoonista tuttua valkoista töhnää täällä ei ollut, tyydyimme mustaan... 


Päivä pulkassa ja pulkka kylpytynnyriin!